Casimir Subkowski oli puolalainen vänrikki, joka joutui sotavangiksi Kokkolaan vuonna 1704. Siellä hän tutustui Kristiinankaupungista kotoisin olevaan raatimiehen tyttäreen Anna Enholmiin. Pari meni naimisiin ja asettui Kristiinankaupunkiin. Siellä Casimir Subkowski otti nimekseen Casper Lebell.

Lebellien kotitalo sijaitsi samalla tontilla, jossa nykyään on museo. Heidän alkuperäinen talonsa oli kuitenkin paljon pienempi ja vaatimattomampi kuin tontilla nykyään komeileva rakennus. Casper Lebell toimi kauppiaana ja laivanvarustajana.

Nykyisen päärakennuksen rakennutti Casper Lebellin poika, hänkin etunimeltään Casper. Casper Lebell nuorempi toimi maustekauppiaana. Hän oli osakkaana useammassa rahtilaivassa ja tienasi omaisuuden viemällä ulkomaille tervaa ja puutavaraa sekä tuomalla paluulastina kotimaahan suolaa.

Kristiinankaupunki sai tapulioikeuden vuonna 1792, minkä jälkeen kauppa ja merenkulku lähtivät kukoistukseen. Sisämaasta tuotiin Kristiinankaupunkiin tavaroita, jotka vietiin kaupungista edelleen ulkomaille – ja kaupunki vaurastui. Tärkeimmät tuontitavarat olivat suola, tupakka ja rauta.

Pohjanmaan merenkulun varsinainen kukoistuskausi alkoi 1820-luvulla. Kristiinankaupungin suuruudenaika merenkulkukaupunkina ajoittui juuri Krimin sodan kynnykselle.

Linkki Lebellin kauppiaistaloon